Passikuvassa

Me ollaan lähdössä huhtikuun loppupuolella reissuun, viettämään appiukon 60-vuotissynttäreitä. Koska matka suuntautuu Suomea kaukaisemmille maille, pitää myös lapselle hankkia oma passi. Ja passia varten valokuva.

Oivallinen hetki passikuvaamiselle tuli, kun olimme matkalla neuvolaan. Aikaa oli viitisentoista minuuttia ja neiti heräsi juuri päiväuniltaan vaunuista - oli hyvällä tuulella siis, joten todennäköisyys saada norminaamasta kuva oli kerrankin hyvä.

Ihan kertaotoksella kuvaus ei kuitenkaan onnistunut. Vaikka kuvauspaikan täti kilisytteli avaimia ja höpötteli neitokaiselle iloisesti, tätä kiinnosti enemmän äidin ranteen jyrsiminen ja omissa jaloissaan olevat mummun kutomat tossut. Monen epäonnisen räpsäyksen jälkeen neiti vihdoin vilkaisi pelottavan näköistä vekotinta (kameraa) ja räps - kuva oli siinä! Ihana pieni höröttäjä saa nyt oman passinsa.