Yökuulumisia

Hyvin nukkuneena jaksaa ihmetellä uusia asioita.

En ole uskaltanut juurikaan kertoilla nukkumiskuvioista, kun ne tuppaavat muuttumaan niin nopeasti. Olen odotellut ja katsellut, vakiintuuko tilanne. Nyt kuitenkin on viikko uutta iltarutiinia takana ja hyvin on edelleen toiminut. Iskämies laittaa / vie T:n unille iltaimetyksen jälkeen ja hoitaa iltaheräilyt. Mitä ilmeisimmin T on funtsinut, että ei kannata paljon yöllä heräillä kun tissiä ei taida olla saatavilla. Neiti siis herää edelleen kerran yössä tankkaamaan ja seuraavan kerran sitten vasta aamulla ja tämä kuvio sopii mulle paremmin kuin hyvin. Usein aamullakin J nappaa neidin kainaloonsa noustessaan aamutoimiin ja saan vielä jatkaa unia puolisen tuntia ennenkuin on pakko nousta.

Eilen rutiiniin kuitenkin tuli poikkeus. Oltiin T:n kanssa kaksistaan kotona koko päivä. Oltiin molemmat väsyneitä pitkästä päivästä ja minä hoidin nukutusrumban. J oli jossain työpaikan kekkereillä ja tuli kotiin vasta kun oltiin jo molemmat unten mailla. Illalla sain ravata T:n huoneessa useamman kerran ja yölläkin neiti heräsi kolmesti. Ei tarvinne kertoa, että silmäpusseilla olisi aamulla voinut käydä kaupassa. Onneksi pääsin nukkumaan hyvät päiväunet tuhisevan pikkupalleron vieressä! Toivottavasti ensi yö menee taas paremmin. 

Huomiselle meillä on kivaa ohjelmaa ja se auttaa pitämään mielen iloisena, vaikka yö ei niin hyvin menisikään: asukaspuistossa on kirppis ja meillä on mammakavereiden kanssa siellä treffit. Saapa nähdä löytyykö T:n siivottuihin vaatelaatikoihin löytöjä (yritän pysyä tiukkana!) ;-)

Mutta nyt nukkumaan, niin jaksaa. Hyvää yötä!

P.S. Tänään oli suuri päivä: T alkoi konttaamaan. Hitaasti ja vaappuen, mutta kädet ja jalat toimii nyt yhteistyössä. Portaiden alapäähän pitänee hankkia portti, sillä uusien taitojen innoittamana T oli heti kokeilemassa onneaan ekalla askelmalla, josko sille pääsisi kiipeämään. Ei ihan vielä päässyt, mutta ei siihen enää kauaa mene... Huh!