Minulle oli postia!

Sinulle on postia -haasteen kakkospaketti oli eilen postilaatikossa! Olin lähdössä kaupungille tapaamaan ystäviä ja lähtiessä kurkistin onko postilaatikkoon tullut ehkä postin noutolappusia. Ei ollut tullut, mutta paketti siellä oli! Meillä oli kuitenkin sen verran kiire, etten ehtinyt sitä heti aukaisemaan, vaan jätin sen odottamaan kotiinpaluuta. Onko muita, jotka tykkäävät mukavien asioiden odottamisesta? Se pieni jännitys on minusta ihanaa :)

Paketti ei tuottanut tälläkään kertaa pettymystä. Jo itse kuori oli ihanan värikäs ja tattadaa, sisältä paljastui kaikkea kivaa. Erivärisiä ja -tuoksuisia kynttilöitä, Maraboun tummaa lemon & ginger suklaata (tumma suklaa on ihan mun feivörittiä ja monia kaupasta löytyviä laatuja olenkin maistanut, mutta tätä en vielä - sitruuna ja inkivääri ei kuitenkaan voi pettää!), Äitien kirja maailman parhaalle äidille (no, toivotavasti musta tulee sellainen kirjan luettuani ;) ja ihanan iloinen Peppi Pitkätossu -kortti! Sitä yhdessä T:n kanssa ihmeteltiin ja niinhän siinä kävi, että kulmat on nyt kortista syöty. Kortti menee kuitenkin säilöön, niin kiva se on.

Edellisen paketin suklaat tuhosin parissa päivässä ja naamiot ja kuorinnat testasin omassa yksityisessä saunaillassani. Yksityisessä niin, ettei saunatiloihin muilla ollut yhtä aikaa asiaa. Sihauttelin kiukaalle löylyä ja nautin hiljaisuudesta ja saunan lämmöstä. Suklaanaamion levitin kasvoille jäähyn aikana ja lapsrukka säikähti yllättäen tummentunutta äitiään itkuun saakka :) Olkaa siis varovaisia niiden naamioiden kanssa, ettei jää traumoja! :D

Nyt odottelen sitten sitä ihanaa hetkeä, että pääsen rauhassa lukemaan kirjaa ja syömään suklaata. Ehkäpä laitan tuoksukynttilään samalla tulen. Selailin jo kirjaa hieman ja se vaikuttaa oikein hauskalta ja jotain oppeja olen tainnutkin jo toteuttaa ainakin logiikan opettamisen osalta (tämä on Äidin opetukset -luvusta):
"Jos nyt putoat siitä keinusta ja taitat niskasi, niin et kyllä lähde minun kanssani kaupoille."

Meillä kyseessä ei ollut keinu vaan sohva ja ei oltu menossa kaupoille vaan lenkille, mutta muuten logiikka oli yhtä loistavaa :)

Kiitos salainen ystäväni, joka et vieläkään kauheasti vinkkejä heittänyt kehiin, mutta lienen bongannut sinut harvoista lukijoistani... Vai olenko?

Liittykäähän nyt vierailijat lukijoiksi, voitte kätevästi seurata uusia postauksia bloggerin kautta. Näen nimittäin tilastoista, että aikas paljon täällä porukkaa käy. Ilmiantakaa itsenne, jos ette oman profiilin muodossa niin edes kommentein. Niistäkin tulee hyvä mieli! Ja tähän vielä kerran hymynaama sillä sitä minä olen eilen ja tänään ollut :)

Edit: salaiseksi ystäväkseni varmistui siis laukku blogista Alla omenapuun. Käykäähän kurkistamassa mitä kymmenkuiselleVäinölle ja sen perheelle kuuluu :)