And off they go

Tuonne mekin mennään.
Terve vaan Nizza, Cannes, Monaco ja Sainte Maxime ja heippa harmaa Helsinki!

Tää poppoo on nyt pakannut kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtee viettämään appiukon synttäreitä ulukomaille saakka. Ah.

Palataan asiaan viikon kuluttua, toivottavasti täynnä tarmoa ja aurinkoenergialla ladattuna. Kivaa viikkoa kaikille!

Au revoir!

Plääh

Joinakin aamuina tuntuu vaan siltä, että voisi vetää peiton korville, kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Tänään oli sellainen aamu. Paleli, päätä särki, nukutti ja ulkona oli kaatosade. Alkaa muutama repaleinen yö ilmeisesti vaatia verojaan ja matkastressiäkin pukkaa päälle.

Mutta: T:n nuha on laantumaan päin ja neiti nukkuikin suht hyvin viime yön. Heräsi ennen aamua vain kerran syömään, mutta touhotti unissaan niin kovasti, että olin koko ajan korvat höröllä ollaanko siellä hereillä vai ei. Lisäksi huomasin, että T nukkuu rauhallisemmin, kun mun käsi on lähellä. Kai se lämmittää ja tuoksuu turvalliselta. Siinä neiti sitten omassa sängyssään piti suloisesti koko yön mua kädestä kiinni, mutta mun omat hartiat huusivat hallelujaa kun asento oli koko yön sama. No, suloisuudesta pointsit ja illalla pääsen hierojalle, saapahan tehdä koko rahalla töitä.

T peruuttelee jo vauhdilla pitkin poikin lattioita ja kaikki johdot kiinnostavat. Lattiaakin on tosi kiva nuoleskella, etenkin keittiön laattalattia on saanut suuren suosion. Kun en ehtinyt aamutouhujen lomassa olemaan koko aikaa skarppina, että mihinkä se neiti tohottaa menemän, otin pitkästä aikaa sitterin käyttöön. T ei ole viihtynyt siinä juurikaan, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta kuin hetkeksi. T killui turvavöiden varassa tovin kunnes huomasi, että eteenpäin kallistumalla pääsee käpistelemään sitterin kankaiden kiinnitysvetskareita ja tukikeppejä. Niitä sitten intopiukeena tuossa räkä poskella räpelsi ja maisteli ja lopulta yritti kiivetä koko sitteristä pois. Aikamoinen akrobaatti!

Hulluttelua Hulluilla päivillä

No niin, pitihän se käydä kokemassa Stockan Hullut päivät vauvan ja vaunujen kanssa. Keskustaan en uskaltanut haaveillakaan meneväni, mutta olen kuullut ettei Itiksen Stockalla ole ihan samanlainen härdelli. No, siitä en tiedä: ihmisiä oli kuin meren mutaa ja vaunujen kanssa kulkeminen oli aikamoista sukkulointia.  Onneksi siellä oli muitakin kohtalotovereita, muuten olisin varmaan kääntynyt ovelta takaisin.

Tarkoitus oli käydä hakemassa siellä valmiina odottava kirjatilaus (Hullujen päivien tarjouskirjoja voi siis tilata Akateemisesta kirjakaupasta netin kautta!), mutta lähtihän siitä matkalta mukaan Benettonin kesämekko T:lle ja Methodin pesuaineita keittiöön. Itselle oli pakko ostaa jo perineteiseksi muodostunut laatikollinen Brunbergin suklaasuukkoja, tietysti mansikan makuisina. Mopo lähti vähän käsistä, etenkin kirjojen kanssa, mutta lukeminen kannattaa aina, eikö?!

Vauvauintiin!

Meille varmistui vihdoin paikka Folkhälsanin järjestämään vauvauintiin. Aloitetaan, kunhan kotiudutaan reissusta. Piti heti käydä ostamassa T:lle pikkuruinen uimapuku, ehkä sitä päästään jo ennemminkin testaamaan... Uinnin kevätkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ehditään kuitenkin käydä kokeilemassa onko se meidän juttu. Kivaa!

Vinkkinä muuten, jos joku vauvauinnista tietoa etsivä tänne eksyy, että kannattaa ilmoittautua (ainakin pk-seudulla) hyvissä ajoin uintijonoon. Jonot (toki riippuu varmaan vähän uimahallista ja uintiajasta) ovat tosi pitkiä, mekin odoteltiin tätä paikkaa melkein kolme kuukautta. Suosituimpiin ryhmiin voi joutua jonottamaan vielä paljon pidempäänkin. Kriteerithän on, että vauvan pitää olla iältään 3 kk ja painaa vähintään 5 kg ennenkuin uinnin voi aloittaa, mutta tosiaan jonotellessa nuokin kriteerit saattavat helposti täyttyä. Uimapuvun pitää ainakin Folkhälsanin uinneissa olla lahkeellinen ettei ylläripyllärit leviä ihan suoraan altaaseen, sillä uimavaippoja ei käytetä.

Lempparilelut

T:llä on paljon kaikkia lempijuttuja, joita on mukava tutkailla. Jo jonkin aikaa takuuvarma lapsenvahti vessakäyntien ajan on ollut FisherPricen lelu, jossa on kolme nappia, joita paineltaessa kuuluu erilaisia ääniä ja lauluja. T hiffasi homman muutama viikko sitten ja nyt ihan sujuvasti painelee nappuloita milloin sormin, milloin leualla, otsalla tai kielellä. Parasta on, jos ja kun äiti lauleskelee mukana.

Värikäs ja pehmeä Barbapapa-pallo on yksi uusista suosikeista. Pallo myös lipeää sopivasti pienistä näpeistä ja vierii kauemmaksi ja sitten sitä päättäväisesti lähdetään ryömien hakemaan. Tosin turhautumista aiheuttaa se, että tällä hetkellä neliveto puuttuu ja vaihteistossa vain pakki toimii. Sammakkopehmolelu on kans kiva silloin, kun äiti jaksaa paatoksella laulaa Saku Sammakkoa. Olen esittänyt laulun tarinaa muutaman pienen pehmolelun avulla ja katse kyllä vilistää eri lelujen välillä kun laulu alkaa. Ylipäätään kaikki mistä kuuluu musiikkia tuntuu kiinnostavan. Sängyn päällä olevan mobilenkin kun virittää, niin kasvoille leviää niin tyytyväinen ja ihastunut hymy. Ei paljon haittaa, että soittorasiasta on yksi kielikin jo katkennut.

Myös kaukosäätimet saavat vipinää kinttuihin. Niissä on ihanan paljon erilaisia nappuloita ja ne ovat usein pieneen käteen sopivia. Kulmia on kiva pureskella ja ohimennen säätää telkkariin ja digiboksiin mitä ihmeellisempiä virityksiä. Kaikki muutkin tekniset kapistukset ovat tosi pop. T on ihan vauvasta saakka nähnyt mun käyttävän tietokonetta ja iPadia ja olen antanut käpistelläkin niitä. T tietää hyvin mistä pitää painella - iPadissa tapahtuu aina jotain kun näyttöä rapsuttelee tai huitoo ja läppärin näppiksen hakkaamisestakin on seurauksia. Hassua ajatella, että T kasvaa näiden laitteiden keskellä ja kosketusnäytöt ja muut dingeldangelit ovat osa jokapäivästä elämää. Hän ei tule tuntemaan elämää ilman Googlea ja meidän varhaislapsuus ilman tietokoneita, kännyköitä ja hakukoneita tuntuu varmaan tosi antiikkiselta. "Kuvitelkaa, ne on joutuneet kirjastoissa selaileen jotain kirjoja löytääkseen tietoa!" tai "Siis ne on joutuneet sopimaan jotain viikkoa aiemmin milloin ja missä ne tapaa, kun niillä ei ollu kännyköitä!". Vaikeahan itsekään on kuvitella elämää ilman puhelinta, telkkaria ja jopa ilman sähköä, mutta lopultakaan niistä ajoista ei edes ole niin älyttömän kauan - ainakin mun äiti ja isä ovat kokeneet lapsuudessaan telkkarittomuuden ja isovanhemmat (ehkä vanhemmatkin ihan pienenä) ilman sähköä elämisen eikä omassa varhaislapsuudessani mitään tietokoneita ollut tai nuoruudessa edes kännyköitä. Tai itse asiassa oli, niitä laatikon kokoisia nmt-puhelimia. Muistatteko? Oli ehkä maailman cooleinta käydä soittamassa kavereille autosta.

Niin se aika kuluu. Toiset leikki käpylehmillä ja toiset virtuaalimaailmassa. Eiköhän niitä käpylehmiä ja kaarnalaivojakin edelleen rakennella. Millä teidän pienet leikkii?

Pihahommia

Eilen kotiuduttuani hurttuuden teiltä (brunssilta) pelmahdettiin koko kolmen hengen perheen voimin pihalle. Omalle pihalle rapsutushommiin. Tätä mä olen odottanut niin monta vuotta! Parvekkeellakin toki on ollut jos jonkinlaista istutuslaatikkoa ja puutarhaviritelmiä, mutta kyllä se vaan on eri fiilis kun on omaa pihaa.

T:llä oli uloslähdön aikoihin sopivasti alkamassa päiväuniaika ja hän nukahtikin vaunuihin heti kun sinne sain kellistettyä. Siinä sitten ehdittiin kuivat ruohot ja loput syksyltä jääneet lehdet iskämiehen kanssa haravoida läjään. Oli niin lämmintäkin - mittari näytti varjon puolella +8 astetta ja auringossa huhkiessa tarkeni ihan hyvin lyhythihaisessa paidassa. T:n herättyä otin Manducan käyttöön ja neiti sujahtikin sinne ilman rimpulointia ja keikkui mukana toista tuntia aurinkolasit niin coolisti päässä.

Mun pihasuunnitelma on niinkin hurja, että yritän malttaa tänä vuonna vain katsoa, mitä piha kesän aikana pukkaa tulemaan. Edelliset asukkaat kertoivat istuttaneensa pihalle kukkia niin, että siellä pitäisi olla jotain kukkivaa keväästä syksyyn. Ensimmäiset kukat siellä jo pilkistävätkin ja yrttipenkki pukkaa jotain, mikä on vielä mysteeri. Timjamia penkissä ainakin oli tuoksusta päätellen. Talven aikana myyrät olivat pitäneet pihalla lystiä, voi olla, että ainakin luumupuun juuret ovat mennyttä jäljistä päätellen. Myös nurtsin istutushommiin saatetaan päästä... Voi myyrät minkä teitte! Karkoitin tungettiin maahan sellaisella angstilla, että on kumma jos ei elukat häviä.

Grillin hankinta taitaa olla edessä kunhan reissusta kotiudutaan. Jos vaan vappuna on lämmintä, niin taidetaan laittaa grilli kuumaksi omalla pihalla ja avata kesäkausi. Tsup!

Minun murunen on jo 5 kk!

T on itse asiassa jo 5 kk ja kaksi viikkoa päälle. Viisikuukautisneuvola oli vasta puolessavälissä kuuta ja halusin odotella strategisia mittoja ennen tämän kirjoittamista. Kokoa oli 6,5 kg ja pituuttakin reilut 62 cm. Kolme senttiä enemmän ku neljä viikkoa sitten! Pituuskäyrä oli vihdoin lähtenyt nousuun, joten ei tarvita sen kummempia tutkimuksia. Jihuu! Vaikka neuvolassa yrittivät olla lietsomatta paniikkia, niin vähän se asia silti takaraivossa tykytti. Onneksi nyt voi huokaista helpotuksesta ja toivoa, että sama tahti jatkuu.

Tässä vähän listaa siitä, mitä T viiden kuukauden kunnioitettavassa iässä osaa ja miten elämä rullaa:

• Istuu tuettuna.
• Ryömii hitaasti. Yrittää eteenpäin, mutta oikeasti peruuttaa. Touhottaa mieluiten liukkaalla lattiapinnalla.
• Viihtyy pitkiäkin aikoja vatsallaan ja pyörii ympyrää niin selällään kuin mahallaankin (ellei ryömi).
• Hakee konttausasentoa, mutta voimat ei ihan vielä riitä asennon kannattelemiseen. 
• Seisoo aika napakasti tukea vasten jos siihen nostaa. Jalat tosin pettää ykskaksyllättäen, mutta en ihmettelis, vaikka neiti nousis ylös jo aika aikaisessa vaiheessa.
• Seuraa tosi tarkasti mitä me tehdään. Jos läpsyttää vaikkapa kämmentä pöytään, niin matkii perässä.
• Tarttuu jo useampaan mielenkiintoiseen esineeseen yhtä aikaa. Toisessa kädessä yksi lelu ja toisessa toinen.
• Kaikki mikä osuu käteen, menee suuhun. Edelleen rapsuttelee kaikkia pintoja ja tykkää erilaisista materiaaleista. Erityisesti kaikki rapiseva kiinnostaa. Hesari "luetaan" rikki, jos vain mahdollista. Tietokoneet ja kaukosäätimet ovat erityisen kiinnostuksen kohteina. Tekniikkafriikki :)
• Tykkää vihdoin kylpeä kun voi istua ammeessa! :) Ostettiin ekat kylpylelut.
• Murisee ja päästelee muutenkin uudenlaisia ääniä.
• Nukkuu pääsääntöisesti pitkät yöunet (6-8h) ja keskimäärin 3-4 päiväunet. Menee nukkumaan klo 20-21 välillä.
• Syö kiinteitä kahdesti päivässä. Päivällä hedelmäsosetta ja illalla vihannes/juuressosetta.
• Käynyt jo useammasti pöntöllä kakalla, ei tosin ihan omin avuin ;-)
• Tykkää katsella itseään peilistä ja koskea peiliin samalla. On hauskaa, kun "toinenkin vauva" tekee samat jutut. Alkaiskohan kohta ymmärtämään että on itse peilissä? 

Tällaista nyt. Voip olla jotain mitä unohdin mainita tai jotain mitä oli jo viime kuussakin. Tää aika vaan niin kiitää ettei oikeesti tajua!

Nyt äkkiä T:n viereen pötkölleen, on väsy. Olin tänään aamulla kavereiden kanssa brunssilla. Oli tosi kiva käydä jossain ja vähän olla irrallaan vauva-arjesta. Iskämies oli pärjännyt hienosti T:n kanssa ja täällä oli iloinen vastaanotto kun kotiuduin. Oli kiva käydä hetki muualla, mutta parasta oli palata kotiin - kuulkaa iskämies ja T: olette rakkaita ja ihan parhaita!