Syksy alkoi vilkkaasti ja nyt kun on hiljentynyt, tuntuu todella hiljaiselta. Meillä oli viisi viikkoa vierashuoneelle käyttöä, kun T:n serkkupojan vaimo oli kouluttautumassa uuteen ammattiinsa (terkkuja H!) ja kun hän lähti, pohjoisen mummu tuli vierailulle.
Iskämies heitti Italian matkansa ja meillä oli naisporukalla kivaa viikonlopun ajan. Ihan turhaan pelkäsin, kuinka pärjäämme viikonlopun ilman iskämiestä - kaikki meni todella hyvin. Oli kuitenkin kivaa saada J kotiin tuliaisineen :)
Mummun ja T:n kanssa kävimme katsastamassa Odotus&Vauva -messut. Messut olivat yllätys siinä mielessä, että siellä oli todella hiljaista. Kerrankin ständeillä sai pyöriä rauhassa ja pääsi jututtamaan paikallaolijoita. Samaan aikaan se oli jotenkin hämmentävää, sillä harvojen vieraiden joukossa tunsi olevansa kaikkien maalitauluna. Erityisesti positiivinen fiilis jäi lastenruokafirmojen pisteiltä: niistä sai paljon kotiintuomisia ja toisekseen sain paljon uutta tietoa teollisesti valmistetusta lastenruoasta. Tiesittekö muuten, että lastenruokalainsäädäntö on niin tiukka, että periaatteessa kaikki lastenruoka kelpaa luomuksi, mutta mikä tahansa luomu ei kelpaa lastenruoaksi? Tätä jäin kyllä pohtimaan voiko pitää paikkaansa - pitäisi tutustua aiheeseen hieman lisää. Kivat messut olivat kuitenkin ja kiittämmekin Väestöliittoa lipuista! Kamera jäi kotiin ja napsaisin pari kuvaa ainoastaan T:stä kahviossa sormiruokailemassa, joten julkaistavaa ei valitettavasti ole :-)
Myös pihalla olemme rehkineet ja siistineet sillisalaattikukkapenkkejä. Lopulta meillä meni hermot siihen, että penkistä puski jos minkälaista riukua, eikä "oikeita" kasveja erottanut rikkaruohoista. Tempaisimme kaikki ylös, laitoimme katekankaan alle ja istutimme siistin tuijarivistön parkkipaikan viereen penkkiin ja päälle kumosimme useamman säkillisen kuorikatetta. Jos rikkaruohojen kitkentä ei nyt vähene, niin ihmettelen! Takapihaakin laitoimme vähän, mutta sen työstäminen jää kyllä väistämättä ensi kesälle. Ilmat ovat jo sen verran kylmenneet, että kasvien juurtuminen voi olla vähän heikkoa. Kylmästä ilmasta huolimatta kesäkurpitsaa puskee kuitenkin edelleen, vähän vain pienempänä kuin kesällä!
Emme ole ehtineet paljoakaan puistoilemaan T:n kanssa, mutta pitää yrittää aktivoitua senkin suhteen, sillä T haluaisi jo kovasti ottaa kontaktia toisiin lapsiin. Kiinteä tuijotus ja höpötys on käytössä kaikkialla missä on lapsia, jopa kauppajonossa. Taitaa siis neitokainen leikkikaveria kaipailla! Tällä hetkellä T:n 1-vuotissynttärisuunnitelmat ovat hektisimmillään ja koe-erät kakkua ja muffinsseja on jo valmistettu. Ihanaa, että on jotain mitä odottaa - sitten saamme taas vierashuoneelle käyttöä ja enemmän eloa tähänkin torppaan ja t:llekin toivottavasti niitä leikkikavereita ihan kotiin saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti