Pieni lapsi luo omanlaisensa rytmin matkailuun. Tavaroita ei noin vain heitetä kasaan ja jatketa matkaa, vaan hommat on hoidettava lapsen rytmin mukaisesti.
Me päätimme jättää mökkielämän sikseen ja jatkaa kaupunkilomalla (kts eilinen postaus). Aamutoimet ja pakkaaminen alkoivat kahdeksan maissa aamulla ja kello yhdeltä auto oli pakattu ja olimme valmiit vaihtamaan osoitetta. Siinä välissä lapsi oli ehtinyt syömään aamupalan ja lounaan ja ottamaan yhdet päiväunet. Toiset päikkärit käynnistyivät heti, kun auto saatiin liikkeelle.
Iskämiehen kanssa muistelimme miten helppo ennen oli vaihtaa suunnitelmia lennosta ja asiat tapahtuivat nopeasti. Ei tämä kuitenkaan vaikeaa ole näinkään, mutta kärsivällisyyttä tämä vaatii. Ei passaa olla liian kiire, sillä silloin menee vain hermot. Kaikessa rauhassa vaan, mihis se oliskaan valmiissa maailmassa (ja lomalla) kiire?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti