Sormiruokailun aakkoset

Kuva lainattu täältä.

Meillä ollaan harjoiteltu sormiruokailua ihan oman fiiliksen mukaan, ilman mitään tiukkoja oppeja. Toisinaan olen googlaillut sormiruokailukeskusteluja ja yrittänyt etsiä sopivia ruokia resepteineen. Tulos on ollut aika laiha, enimmäkseen löytyy listoja siitä, mitkä yksittäiset ruoat ovat sopivia ja miten kypsennettynä. Kaiken lisäksi tämäkin aihe tuntuu olevan kiistelyn aihe (mikäpä lapsiin liittyvä ei olisi?) - toisten mielestä on synti syöttää soseita ja toisten mielestä ihan kahelia pelkästään sormiruokailla.

Niinpä kun bongasin kirjan Minä syön itse - Sormiruokailun käsikirja (Hanna-Mari Arosilta, Soile Ruottinen & Ulla-Maija Lähteenmäki, Tammi, 2012) kiinnostuin. Kiinnitin huomiota etenkin siihen, että kirjassa kerrottiin olevan paljon kasvis- ja kalaruokareseptejä. Kirja löytyikin pienen vertailun jälkeen kohtuuhintaan Bookplussasta. Kun se kolahti postilaatikkoon, luin sen yhdeltä istumalta kannesta kanteen, jopa ruokareseptit ohjeineen.

Kirjoittajista sen verran, että Hanna-Mari Arosilta on toimittaja, joka on innostunut sormiruokailusta tyttärensä myötä ja pitääkin tätä nykyä Ella ja essu -sormiruokailublogia. Blogissa on ihania ruokaohjeita, joita lienee päätynyt kirjaankin. Ihme ja kumma etten ole kyseiseen blogiin tätä ennen eksynyt! Jatkossa se tulee olemaan visusti lukulistallani.

Soile Ruottinen puolestaan on laillistettu ravitsemusterapeutti, lasten ravitsemuksesta väitellyt tohtori ja aikaisemmalta ammatiltaan ravintolakokki. Ravitsemusterapeutin näkökulma onkin kirjassa tuotu esiin hyvin. Asiat on esitelty ymmärrettävästi ja informatiivisesti, mutta ilman paasausta, mihin usein tiettyyn ruokailugenreen keskittyvissä kirjoituksissa sorrutaan.

Ulla-Maija Lähteenmäki puolestaan on ottanut kirjan kuvat. Ihania pikkuihmisiä ruokailupuuhissa ja niin kauniissa kotimaisissa (uusretro)vaatteissaan. Herkullisen värikästä!

Erityistä plussaa kirjalle ja kirjoittajille siitä, että siinä ei tuputeta yhtä ruokailumallia, vaan kehotetaan etsimään itselle sopivin tapa ruokailla - olipa se sose- tai sormiruokailu, tai näiden yhdistelmä. Kirjassa oli paljon tietoa lapsen ravitsemuksesta ja vinkkejä ruokailuun. Kirja lähtee ihan alkeista, mutta vaikka moni asia meillä olikin jo kunnossa (syöttötuolit, istuminen jne) oli kirjassa paljon uutta, myös erikoisruokavalioista oli kerrottu kivasti. Ruokaohjeet on jaoteltu pääosin sen mukaan kauanko niiden valmistaminen kestää ja se helpottaakin arkisähläämistä, kun ei vahingossa tule napattua ohjetta jonka valmistamiseen menee loppupäivä. Ohjeet ovat maukkaita ja maistuvat myös aikuisille, niin kuin T sanoisi: namnam! Suosittelen kirjaa kaikille sormiruokailusta kiinnostuneille ja etenkin niille, jotka etsivät koko perheelle maistuvia ruokaohjeita!